Koulutus perustetaan moderneimmalle johtamisen ja organisaatiokulttuurin muutosteorialle, jota kutsutaan Suomessa kutsutaan voimaantumisteoriaksi. Teoria pohjautuu positiiviseen psykologiaan: tunne itsesi, tunne ryhmäsi, tunne organisaatiosi, tunne suuntasi ja tunne puolustusmekanismisi. Voimauttavan johtamisen avainkäsitteitä ovat mahdollistaminen ja osallistaminen, voimauttavat ihmissuhteet, merkitykselliset päämäärät, realistiset kyky- ja olosuhdeuskomukset ja toivotut tulevaisuuden tilat. Perinteisen johtamisen ja modernin voimaantumisjohtamisen erot näkyvät alla olevassa paradigmamallissa.

Seuraavat valmiudet ovat johtamisen ytimessä: 1) Oman käyttäytymisen ohjaaminen, 2) Tilannehallin-tavalmius, 3) Viestintävalmius, 4) Yhteistyövalmius, 5) Erilaisuuden sietäminen, 6) Kokous- ja päätöksentekovalmius, 7) Neuvotteluvalmius, 8) Arviointivalmius ja 9) Johtamisvalmius. Johtoryhmien käyttämä johtamisote konkretisoituu sekä strategian johtamisena että lyhytaikaisena välittömänä johtamisena. Johdon haasteena on saada asiat pysymään hallinnassa ja suunnitelmat toteutumaan nopeasti vaihtelevissa olosuhteissa. Yhtä keskeisenä haasteena on saada henkilöstö yksilöinä ja ryhminä jatkuvasti käyttämään organisaation ja työtehtävien sallimat mahdollisuudet hyväkseen, toimimaan tehokkaasti, tuottavasti, taloudellisesti sekä voimauttavasti. Toiminnan valvonnan on oltava jatkuvaa ja reagoinnin valvontatietoihin tarvittaessa nopeaa. Suurin haaste liittyy uudelleen oppimiseen ja rajapintojen ylittämiseen ja kokonaisnäkemyksen hallitsemiseen. Näkemysvaje on johtamisen suurimpia uhkia. Johtoryhmätoiminnalla voi olla kaksi mallia: Logistinen erillisyysmalli (yläpuolinen) tai Logistinen yhteisyysmalli (alapuolinen). Erillisyysmalli johtaa strategian toteuttamisessa suuriin ongelmiin. Yhdentävä malli johtaa yhtenäiseen kehittämisotteeseen ihmisten ja asioiden johtamisessa ja edellyttää yhteistä oppimista.