Organisaation johtoryhmätyön arvon mitta on sen kyky toteuttaa sellaista vuorovaikutusta, jolla saavutetaan toiminnantuloksia. Voimauttavan johtoryhmätyön kehittäminen edellyttää tarkkaa lähtökohtatietojen kartoitusta, koska vain sen kautta ja avulla voidaan luoda uutta osaamistaloutta. Kartoituskonseptimme sisältää seuraavat kohteet.
1) Tyytyväisyys johtoryhmätyöhön, 2) Informaatiokuorma, 3) Työn vaativuus, 4) Johtamisen laatu, 5) Oikeudenmukaisuus, 6) Me-henki, 7) Luottamus, 8) Kyvykkyyden tunne, 9) Kiinnostuneisuus, 10) Yrittäminen, 11) Roolin selkeys, 12) Päämäärien selkeys, 13) Toivotun tilan selkeys. Kartoituksen tuloksena voimme todentaa ns. havahtumisen kohteet. Havahtumisen kohteissa nousee esiin asioita, joiden osalta johtoryhmä on luopunut perustehtävästään. Tavoitteena on palauttaa johtoryhmän työ tavoitteelliseen perustehtävänsä tilaan. Alla on erään X yrityksen johtoryhmän tila.

Johtoryhmä analyysimme tuloksena voimme määritellä yhdeksän ryhmän tilaa: 1) Autistinen johto-ryhmä, 2) Kommunikatiivinen johtoryhmä, 3) Riippuvainen johtoryhmä, 4) Parinmuodostus-johtoryhmä, 5) Valeyhteisyysjohtoryhmä, 6) Taistelu-pako-johtoryhmä, 7) Jakautunut työyhmä, 8) Yhteisyysjohto-ryhmä ja 9) Homogeninen johtoryhmä. Ryhmä saattaa luopua perustavoitteesta tiedostamattomasti, kollektiivisesta ja tiedostamattomasta pyrkimyksestä, joka perustuu todellisuuden väärään tulkintaan. Nämä perusolettamustilat osoittavat, kuinka yksilöillä on suuri taipumus vaikeassa tilanteessa ja vaativassa ryhmätilanteessa menettää yksilöllisyytensä ja toimintakykynsä sekä taantua ryhmän mukana niin että tavoitteellinen ja järkevä toiminta muodostuu vaikeaksi. Realiteetit värjäytyvät ja korvautuvat tiedostamattomilla toiveilla ja odotuksilla ja peloilla. Johtajuus muodostaa tällaisissa tilanteissa varmuustekijän, jonka avulla pyritään suojaamaan ja turvaamaan ryhmän työskentely. Käytännössä kaikkien ryhmien työskentely on horjumista työryhmätyöskentelytapojen ja perusolettamusryhmätilojen välillä.